sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Opettajan tulee

Oma opintieni alkoi vuonna 1965 Martin kansakoulussa. 

Löysin koulun kirjahyllystä A. Hinkkasen toimittaman kirjan Uusi kansakoululainsäädäntö vuodelta 1959. Kirjan ensi lehdelle on edeltäjäni Markku Vähä-Mäkilä kirjoittanut kauniilla käsialalla nimensä; täytynee palauttaa kirja Markulle.
Kirjaa selatessani pysähdyn tutustumaan tarkemmin kansakouluasetuksen pykälään 117, joka alkaa sanoilla "opettajan tulee" ja sen jälkeen määrittelee opettajan tehtävät. Tehtäviä oli seitsemäntoista.
Voisin kuvitella, että tuolloinkin lain laadinnan yleinen periaate oli lausua asiat tärkeysjärjestyksessä. Neljä tärkeintä opettajan tehtävää oli siis
1) olla hyvänä esikuvana oppilailleen;
2) huolellisesti valmistautua tunneilleen sekä ahkerasti ja tunnollisesti suorittaa opetusvelvollisuutensa;
3) huolehtia, pyrkien hyvään yhteistyöhön kotien kanssa, oppilaiden kasvatuksesta ja käytöksestä koulussa ja mahdollisuuden mukaan koulun ulkopuolellakin;
4)  kohdella oppilaitaan ystävällisesti, välttää puolueellisuutta ja, milloin oppilaan huomauttaminen tai rankaiseminen on tarpeen, menetellä siinä tahdikkaasti, samoin myös valvoa rangaistuksen täytäntöönpanoa;
Koen nuo tehtävät tämän päivän koulussakin aivan keskeisiksi opettajan tehtäviksi.

Nyt voimassa olevassa perusopetuslaissa ja -asetuksessa ei vastaavalla tavalla ole luetteloitu opettajan tehtäviä.

Perusopetuslain 2§ määrittelee sen sijaan peruskoulun tehtävän: Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.
Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.
Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella.

Lakien rinnalla opetussuunnitelma on merkittävä työtämme ohjaava dokumentti. Uusi opetussuunnitelmamme vuodelta 2016 perustuu näihin arvoihin:
  • oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen
  • ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia
  • kulttuurinen moninaisuus rikkautena ja
  • kestävän elämäntavan välttämättömyys
 Opettajan omien arvojen on oltava yhteneväiset näiden arvojen kanssa. On mahdotonta kuvitella, että opettaja selviytyisi työstään arvojen ollessa ristiriidassa; että aamukahdeksasta iltapäiväneljään olisi nämä arvot ja sen jälkeen voisi olla näistä arvoista vapaa.
Käytännössä virkaehtosopimus ( OVTES ) määrittelee opettajan työlle käytännön raamit. 
Kuntatyönantaja ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ ovat päässeet tammikuun lopulla sopimukseen mahdollisuudesta vuosityöaikakokeiluihin myös perusopetuksessa.

Mielestäni Turunkin olisi lähdettävä mukaan.

Voimassa oleva opettajien virkaehtosopimus on nykyisellään suurin este koulun toimintakulttuurin kehittämiseksi sellaiseksi, missä edellä lainaamani perusopetuslain 2§ ja uuden opetussuunnitelmamme perusteena olevat arvot voitaisiin elää todeksi. 






torstai 4. tammikuuta 2018

Tervetuloa Vasaramäen koulun urheiluluokalle!


Syksyllä 2017 alkoi kolmivuotinen urheiluyläkoulukokeilu Olympiakomitean koordinoimana. Urheiluyläkoulukokeilun tavoitteena on kehittää valtakunnallinen urheiluyläkoulutoiminnan malli, jossa oppilas saa ohjausta elämäntaitojensa kehittämiseen sekä valmiuksia opintojen ja urheilun vaativampaan yhdistämiseen. Kokeilussa olevat koulut rakentavat malleja, joissa on mahdollista saada toteutumaan kouluviikon yhteydessä kymmenen tuntia monipuolista liikuntaa ja harjoittelua viikossa.

Urheiluyläkoulukokeilussa on mukana yhdeksäntoista yläkoulua kahdestatoista eri kunnasta. Turusta mukana on Vasaramäen koulu.

Rakenteilla olevassa mallissa urheileva oppilas harjoittelee ja valmistautuu urheilijan uralle sekä samalla hankkii itselleen valmiudet haluamiinsa jatko-opiskeluihin siten, että kummatkin tavoitteet toteutuvat mahdollisimman optimaalisesti. Päämääränä on vakiinnuttaa urheiluyläkoulutoiminta osaksi suomalaista kaksoisuramallia. Kokeilu toteutetaan yhteistyössä yläkoulujen, kuntien, urheiluakatemioiden, lajiliittojen sekä paikallisten urheiluseurojen kanssa.

Urheiluyläkoulukokeilun tavoitteena on rakentaa ja löytää koulupäivän rakenteeseen, opetussuunnitelman sisältöihin, resurssien käyttöön sekä koulujen ja urheiluseurojen toimintakulttuureihin liittyviä malleja, joiden avulla helpotetaan tavoitteellisen koulukäynnin ja urheilemisen menestyksellistä yhdistämistä.

Toiminnan sisällöllisinä kehityskohteina ovat:
1) yhteiset periaatteet ja kriteerit urheiluyläkoulutoiminnan ohjaamiseen,
2) yhteinen valtakunnallinen soveltuvuuskoe,
3) urheilijaksi kasvamisen sisältökokonaisuus sekä digioppimisen kokonaisuus,
4) yhteinen seuranta ja arviointi.

Suomen Olympiakomitea vastaa hankkeen koordinaatiosta ja näin myös arvioinnin kokonaisuudesta. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU vastaa arviointiin tarvittavan tiedon tuottamisesta ja analysoinnista sekä hankkeen loppuarvioinnista.
Kokeilun tulokset on tarkoitus jalkauttaa kattavasti eri puolille Suomea laajan urheiluakatemiaverkoston välityksellä. Kokeilussa olevat koulut toimivat myöhemmin myös alueellisina urheiluyläkoulutoiminnan osaamiskeskuksina.

Vasaramäen koulu järjestää kuudennen vuosiluokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen tiedotustilaisuuden Vasaramäen koulusta yläkouluna torstaina 11.1.2018 klo 18.30-20.00 Vasaramäen koulun Syreenikujan yksikössä, Syreenikuja 1. 

Kerromme Vasaramäen koulusta lähikouluna, mutta tilaisuuden jälkimmäisessä osassa keskitymme urheiluluokkatoiminnan esittelyyn.

Turun Sanomat kirjoitti 3.1.2018 Vasaramäen koulun urheiluluokista: 
 Kaksoisuran alkeita opittava jo yläkoulussa












torstai 21. joulukuuta 2017

PUHE VASARAMÄEN KOULUN HENKILÖKUNNAN JOULUKAHVITILAISUUDESSA 21.12.2017



Chepyuanin koulun oppilaat Kenian Mogotiossa kiittävät ja toivottavat hyvää joulua Vasaramäen koululle ja luonnollisesti toivovat, että yhteistyömme jatkuu vuonna 2018.


”Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.
Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta.”

2000 vuodessa ovat verottajan käytännöt kehittyneet.

Nyt on asiointi helpompaa. Sain äskettäin postin kotiin kantamana uuden verokortin. Kuoreen oli painettu: ”Muutoksia verokorttiin? Tee ne helposti verkossa - vero.fi/verokortti.”

Monet asiat ovat muuttuneet.

Pian on esikoululaisten aika ilmoittautua kouluun. Samaan aikaa kuudennen luokan oppilaat pohtivat, jatkaako koulupolkuaan lähikoulussaan vai hakeutuako johonkin toiseen kouluun.

Tämän kaiken voi tehdä kätevästi netissä.

Prosessien siirtyessä nettiin, meidän on yhä tärkeämpää vaikuttaa mielikuviin, jotka ohjaavat oppilaiden – käytännössä kuitenkin heidän vanhempiensa – valintoja.

Mikään keisari Augustuksen käsky ei enää automaattisesti ohjaa meille oppilaita.

Julkinen epätietoisuus siitä, missä 7.-9. luokkamme tulevaisuudessa toimivat, luo meistä mielikuvaa auringonlaskun kouluna. 

Arjen toimintamme on kaikkea muuta.

Meiltä edellytetään juuri nyt kykyä elää tässä ja nyt samalla luottaen siihen, että asiat järjestyvät.

Ulospäin aktiivinen, laajan verkoston omaava, huolehtiva ja välittävä, kansainvälinen, monikulttuurinen, liikkuva ja tulevaisuudessa taas entistä enemmän myös lukeva koulu – tällaista mielikuvaa Vasaramäen koulusta toivon sinun kanssani vahvistavan.

Susanna ja Anni osallistuivat syksyn aikana eurooppalaiselle täydennyskoulutuskurssille Italiassa ja vaikka he vähättelivätkin kurssin antia, saamani dokumentti FIVE THINGS GEESE CAN TEACH US ABOUT TEAMWORK on kyllä inspiroinut ajatteluani.

Luonnontieteessä on tutkittu hanhien käyttäytymistä muuton aikana. Hanhet muodostavat pian lentoon lähdettyään v-kirjaimen muotoisen auran. Muodostelmassa hanhet tarjoavat toisilleen suojaa ja vetoapua. Tutkijoiden mukaan hanhet pystyvät lentämään 70 % pitemmälle kuin jos hanhet lentäisivät yksin.

Yhtä lailla ihmiset tehdessään yhteistyötä yhteisin arvoin ja päämäärin saavuttavat tavoitteensa nopeammin ja helpommin.

Muodostelman kärjessä lentävä hanhi siirtyy väsyttyään syrjään – kuitenkin pysyen muodostelmassa muiden suojassa. Toinen hanhi asettuu johtajaksi. Paikkoja kierrätetään jatkuvasti pitkän lentomatkan ajan.

Hyvin toimivassa työyhteisössä johtajuus on jaettu, mikä perustuu yksilöiden erityisosaamiseen tai kokemukseen. Hyvissä työyhteisöissä jokainen toimii vuorollaan niin johtajana kuin perässä tulijana.

Hanhet kommunikoivat keskenään äännellen - by honking - lennon aikana.

Työyhteisössä toimiva vuorovaikutus on välttämätöntä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Luonnontieteilijät ovat myös havainneet, että hanhen sairastuessa tai haavoittuessa ja siksi pudotessa pois muodostelmasta kaksi hanhea irrottautuu muodostelmasta jäädäkseen tuon heikon hanhen suojaksi kunnes tämä on kyllin vahva lentämään tai kun tämä menehtyy.

Yhtä lailla hyvissä työyhteisöissä ja tiimeissä ei vain toteuteta perustehtävää, vaan työntekijät välittävät ja huolehtivat toisistaan.



Näihin sanoihin päätän tämän puheenvuoroni. Sydämellinen kiitos kuluneesta syyslukukaudesta. Toivon teille kaikille rauhallista ja voimat palauttavaa joulua ja menestyksekästä vuotta 2018.

tiistai 5. joulukuuta 2017

Puhe 7.-9. luokkien ja VALMO-ryhmän Suomi 100 -juhlassa 5.12.2017




Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa.

Ensimmäisessä maailmansodassa kärsityt tappiot ja maan sisäiset ongelmat ajoivat Venäjän kevättalvella 1917 vallankumoukseen ja keisarivalta kaatui.

Kansakuntamme janosi itsenäisyyttä, mutta onnellinen lopputulos vaati oikeaa ajoitusta. Senaatti ei halunnut antaa itsenäisyysjulistusta tilanteessa, jossa itsenäisyyttä ei käytännössä pystyttäisi edistämään. Toisaalta ei ollut mitenkään varmaa, että lähitulevaisuus toisi eteen parempiakaan hetkiä.
Yhtenäisen kansallisen tahtotilan löytäminen oli kuitenkin vaikeaa, sillä suomalaisten rivit olivat pahasti hajallaan. Itsenäisyys hyväksyttiin yleisesti tavoitteeksi, mutta menettelytavoista ei löytynyt yhteisymmärrystä.
Porvarit halusivat hakea itsenäisyyden tunnustusta lännestä, kun taas sosiaalidemokraateista koostunut vasemmisto halusi tunnustuksen ensin Venäjää hallinneilta bolševikeilta.

Kuitenkin - eduskunnan kokoontuessa 6. joulukuuta 1917 se hyväksyi porvarillisen senaatin eli hallituksen antaman itsenäisyysjulistuksen.

Tämän juhlamme on määrä jatkaa nyt 100-vuotiaan Suomemme historian tarkastelua tuosta päivästä eteenpäin.

Oman itsenäisyyden tavoittelu kuuluu tai sen ainakin pitäisi kuulua jokaisen lapsen ja nuoren matkaan kohti aikuisuutta.

Ennen kuin sallin juhlan jatkua, haluan vielä sanoa jotakin teille itsenäisyytenne puolesta taistelevat nuoret. Haluan ääneen pohtia hetken käsitettä ryhmäpaine.

Ryhmäpaine on ryhmän yksittäiseen jäseneen kohdistamaa painostusta, jonka tarkoituksena on saada jäsenen käyttäytyminen, ajattelu ja arvomaailma vastaamaan ryhmän odotuksia. Ryhmäpaine on yksi tehokkaimmista suostuttelukeinoista. Ryhmäpaine voi saada ihmisen tekemään asioita, joita hän ei normaalioloissa tekisi.
Jokapäiväisessä elämässämme on valtavasti esimerkkejä ryhmäpaineesta ja ihmisten mukautumisesta; itsenäisyytensä luovuttamisesta.

"Joukossa tyhmyys tiivistyy" on totta usein, kun tehdään tyhmyyksiä. Ryhmäpaine voi vaikuttaa myös toiminnan vähenemiseen: ei auteta, kun muutkaan eivät auta - seistään vain ja katsellaan. Ei kehdata toimia, kun kaikki katselevat.

Klassinen ryhmäpainetta koskeva tutkimus on Solomon Ashin janakoe, jossa arvioitiin janan pituutta. Arviointi tapahtui ryhmässä ja yleensä siinä oli vain yksi oikea koehenkilö. Muut olivat valekoehenkilöitä, jotka väittivät väärää janaa oikean pituiseksi.

Kuinka ollakaan – tuo oikea koehenkilö väitti myös selvästi väärän mittaista janaa oikean pituiseksi, koska kaikki valekoehenkilöt olivat niin tehneet.

Ryhmäpaine voi myös auttaa ihmisiä. Se voi olla kuin Talvisodan henki. Se voi saada yksilöt ylittämään itsensä ja saavuttamaan ryhmän ja omat tavoitteensa.

Vanha sanonta kuuluu näin: ”Vain kuolleet kalat uivat myötävirtaan.” Olkaa rohkeita. Seuratkaa sydäntänne.

maanantai 11. syyskuuta 2017

The challenges regarding newly arrived/migrants – to prevent alienation through involvement and inclusion

 


Sain osallistua Malmössä 31.8.-1.9.2017 Erasmus+ -ohjelman temaattiseen seminaariin ”Koulu kohtaa uudet maahantulijat – ulkopuolisuuden ehkäiseminen osallisuuden ja inkluusion keinoinkeinoin”. 
Seminaarin järjestivät pohjoismaiset Erasmus+ -ohjelman kansalliset toimistot Ruotsin toimiston koordinoimana. Seminaarin työkieli oli englanti.

Konferenssin työpajoissa me osallistujat - rehtorit ja opettajat - saimme mahdollisuuden syventää osaamistamme ja jakaa hyviä käytäntöjä teemoista monikielisyys resurssina, kulttuurienvälinen vuorovaikutus, demokratia ja demokratiakasvatus sekä kriittinen ajattelu ja medialukutaito.

Asiantuntijapuheenvuoroissa valotetettiin tematiikkaa sekä tutkimuksen että käytännön näkökulmasta.
Seminaari tarjosi meille osallistujille myös mahdollisuuden verkostoitua ja suunnitella tulevaa yhteistyötä sekä Erasmus+ -ohjelmassa että Nordplus -ohjelmassa.

Yhteensä seminaarin osallistui noin sata koulutusalan ammattilaista.

Vasaramäen koulu - vallankin vuosiluokkiensa 7.-9. ja VALMO-ryhmänsä osalta - on varsin monikulttuurinen koulu.

Emme kuitenkaan ole onnistuneet hyödyntämään kotikansainvälisyyttämme ja mm. kodin ja koulun välinen yhteistyö erikielisten lasten osalta ei toimi riittävän hyvin.


Kielitietoisuutta tulisi vahvistaa. Koulussamme puhutaan äidinkielenä neljäätoista eri kieltä, mitä emme hyödynnä juuri ollenkaan.



Seminaari oli tältä osin hyvin inspiroiva, ajatuksia herättävä ja kehittämistyöhön rohkaiseva.

Seminaarissa käsiteltiin myös paljon radikalisoitumista ja sen syitä. Pohdimme yhdessä toimenpiteitä, joilla voidaan ennalta ehkäistä nuorten ajautumista yhteiskunnan ulkopuolelle.

sunnuntai 27. elokuuta 2017

Vasaramäen koulun 7.-9. luokkien tulevaisuus


Tiistaina 22.8.2017 järjestettiin niin Vasaramäen koulun henkilöstön kuin koulun vanhempainyhdistyksenkin aloitteesta tiedotustilaisuus Vasaramäen koulun Syreenikujan yksikössä koskien yksikön tulevaisuutta.

Asiantuntijavieraina olivat sivistystoimialajohtaja Timo Jalonen, ympäristötoimialan kaavoitusarkkitehti Taina Riekkinen, kiinteistöpäällikkö Soile Viiri kaupungin tilapalveluista, perusopetuspäällikkö Tommi Tuominen, sivistysatoimialan tila-asiantuntija Raikko Kavisto, konsernihallinnosta tilacontroller Minna Juselius ja va. tilajohtaja Tuomas Koskiniemi.

Kupittaan lukion - tarkalleen Kerttulin lukion Kupittaan yksikön - siirryttyä pois jakamasta kanssamme Kupittaan koulukiinteistöä syksystä 2013 olosuhteemme paranivat tuntuvasti. Siihen saakka kärsimme tilan puutteesta ja tilojen ylibuukkaus vaikutti heikentävästi rakennuksen sisäilmaan.  Tuossa muutostilanteessa myös kaikki ne luokkatilat, joissa ei vielä ollut luokkakohtaista koneellista ilmanvaihtojärjestelmää, saivat tuon varustuksen.
Tällä hetkellä käytössämme oleva koulukiinteistö on edelleen vajaakäytössä, mikä on sisäilman laadun kannalta hyvä asia.
Sisäilmaa on tutkittu  tänä aikana kahdesti: keväällä 2012 ja nyt keväällä 2017. Kummallakin kerralla tutkimustulos on ollut käsitykseni mukaan varsin hyvä - koulunpidolle näissä tiloissa ei ole nähty estettä.
En kuitenkaan ole tuon alan asiantuntija ja varsin varovaisesti tulkitsen näitä tutkimuksia. Niinpä esimerkiksi nämä uusimmat tulokset ovat wilma-tiedotteena henkilöstön, oppilaitten ja heidän vanhempiensa luettavissa ja tulkittavissa.
Totta kuitenkin on, että aika ajoin huoltajat ovat yhteydessä minuun tai esimerkiksi terveydenhoitajaan ilmaissen huolensa koulurakennuksemme sisäilman tilasta.

Kupittaan koulutalo on valmistunut vuonna 1957.

Nyt näyttää siltä, että Vasaramäen koulun 7.-9. luokkien toiminta siirtyy ammattikorkeakoululta vapautuviin Ruiskadun kiinteistön tiloihin aikaisintaan kevätlukukaudesta 2020. 
Ruiskadun kiinteistössä on juuri tehty kuntokartoitus ja sen perusteella rakennus tullaan peruskorjaamaan. Peruskorjaukseen tullaan käyttämään 10-15 miljoonaa.
Jos tämä toteutuu, uskon, että 7.-9. luokat tulevat edelleenkin käyttämään myös Lehmustien yksikkömme tiloja, kuten esimerkiksi kotitaloustilaa. Google Mapsin mukaan yksiköiden välinen kävelymatka veisi kävellen vain kahdeksan minuuttia.

Enemmän arveluttaa Ruiskadun kiinteistön kunto. 

Ruiskadun kiinteistössä meidän tulisi lisäksi jakaa erikoisluokat ja -opetustilat kiinteistön muiden käyttäjien, kuten ammatti-instituutin, kanssa. Esimerkiksi liikuntasalin riittävyys ja vuorojen jakamisen marssijärjestys askarruttaa.

Ruiskadun kiinteistö olisi Vasaramäen koulun 7.-9. luokille kuitenkin vain ns. väistötila. Tavoitteena on opetuksen siirtäminen valmistuvaan Skanssin kouluun. Asia on valmisteilla. Asiasta päätettäneen vuodenvaihteessa 2017-2018.

7.-9. luokkien urheiluluokkatoiminnan ja liikuntapainotteisen opetuksen toteuttaminen Skanssissa ei ole mahdotonta, mutta edellytykset sille ovat monin verroin heikommat kuin nykyisessä Syreenikujan yksikössä Kupittaan kyljessä.

Paljon tietenkin riippuun tuosta Skanssin monitoimitalosta, mihin koulu tullaan sijoittamaan ja Skanssin alueen suunnittelusta ja suunnitelmien toteutuksesta ylipäätään.

Mutta Kupittaan aluetta vastaavaa toimintaympäristöä Skanssi ei varmasti tule tarjoamaan.

Paras ratkaisu olisi ollut uuden koulun rakentaminen nykyisen Kupittaan koulutalon paikalle tai uudisrakennus Vasaramäen koulun Lehmustien yksikön viereen.
Ratkaisu olisi tukenut Vasaramäen koulun toimintaa yhtenäisen perusopetuksen edelläkävijänä ja koulumme yhteyttä Turun Seudun Urheiluakatemiaan, jonka toiminta selkeästi keskitetään Kupittaata ympäröivälle kampukselle.

Oppilaita varmasti kouluun olisi riittänyt niin läheltä kuin vähän kauempaakin koulun keskeisen sijainnin ja hyvien yhteyksien vuoksi.

Näin ovat aikanaan jo sittemmin lakkautettu Lausteen ja Vasaramäen koulujen  johtokunta ja Vaskun Vanhemmat ry lausuneet.

Nyt lienee kuitenkin parasta toivoa Skanssin hankkeen nopeutettua toteutumista, jotta väistötiloihin muutolta vältytään.