Populus

Kuva on netistä.

Populus on latinaa ja tarkoittaa joko poppelia tai kansaa - riippuen siitä luetaanko sanassa oleva"o" lyhyenä vai pitkänä...

Jostain syystä eräs käytössämme olevista lukuisista byrokratiaa palvelevista tietokoneohjelmista on myös nimeltään Populus.

Populusta meidän tulee käyttää, kun hakeudumme esimerkiksi koulutukseen: teemme ohjelman avulla matkasuunnitelman. Siinäkin tapauksessa, että kävelemme Kupittaan puiston toiselle laidalle Tietokone opetuksessa -keskukseen eli TOP-keskukseen. Kurssin jälkeen teemme matkalaskun. Siitäkin huolimatta, vaikka meillä ei ole mitään laskutettavaa. Vai miten se oli?

Niin paljon oli taas epäselvyyttä henkilöstön parissa koskien Populuksen käyttöä, että päätin pyytää opetuspalvelukeskuksestamme asiantuntija-apua kouluttamaan henkilöstöämme.

Toki ilmassa on muutosvastarintaakin. Moni kokee, että hallinto- ja talouspalvelujen voimakas keskittäminen kaupungin yhteiseen talouspalvelukeskukseen, on suuresti lisännyt talouspalveluun liittyvää itsepalvelua. Kuitenkin on vallalla vahva epäilys siitä, että talouspalvelukeskus laskuttaa meitä reippaasti tästä palvelustaan.

Kouluttajamme Sirpa Toivonen ja Leena Vilen tulivat tänään Lehmuksen yksikköön. Istuimme luokkahuoneessa valmiina oppimaan, miten Populusta käytetään. Ongelmaksi muodostui pääsy verkkoon, jonka tuli olla hallinnon verkko. Opetusverkko ei käy.
Populus toimii vain hallinnon verkossa.

Lähes kaikki tietokoneet koulussa ovat opetuksen verkossa. Hallinnon verkkoon on kytketty vain jokunen kone kummassakin koulumme yksikössä.

Tämä oli tietenkin minun mokani. Siis kun en tullut tätä ajatelleeksi.

Emme päässeet tarkastelemaan Populusta.

Jotenkin tämä on ajan hengen mukaista. Piti nimittäin kerääntyä opettajainhuoneen hallinnon koneen ympärille ja yrittää nähdä ja kuulla, mitä kouluttaja tekee ja puhuu.

Kun netissä myöhemmin hain tietoa Populuksesta, löysin seuraavan:

Henkilö voi itse kirjoittaa omat matkalaskunsa Web-matkalaskulomakkeelle. Web-käyttöliittymän ansiosta voidaan kirjoitus suorittaa vaikkapa kotimikrolla tai matkalla oltaessa kannettavan tietokoneen kautta matkapuhelin-modeemin välityksellä.

Matkalasku on välittömästi esimiehen tarkastettavissa ja hyväksyttävissä. Maksatus voidaan suorittaa joko erillisenä tai palkanlaskennan kautta. Koska matkalaskujen hallinta on osa WebPopulusta, erillisiä siirtoja palkkajärjestelmään ei tarvita, vaan tiedot ovat automaattisesti myös henkilön vuosi-ilmoituksessa.

Jotenkin tuntui siis siltä, että kouluun on taas lanseerattu jotakin joidenkin sellaisten toimesta, joilla on hyvin olematon tuntuma opettajan arkeen. Taustalla on ajatus, että se mikä toimii kaupungin halkosahalla, toimii myös Vasaramäen koulussa.

Näin ei kuitenkaan ole.

Onko koulussa vielä työrauha?

Kuva on netistä Lapin Kansan verkkosivuilta 25.2.2012.


Opettajien siirtyminen muihin ammatteihin näyttää olevan lisääntymässä, varoittaa opettajien ammattijärjestön OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka.

Hänen mukaansa varsinkin nuoret opettajat harkitsevat alan vaihtoa, koska työrauhan ylläpito luokassa on muuttunut yhä vaativammaksi.

OECD:n raportin mukaan koulukuri on laskenut Suomessa vertailumaista kolmanneksi huonoimmaksi. Taakse jäävät vain Argentiina ja Kreikka.

Suomi on toisaalta menestynyt Pisa-vertailun oppimistuloksissa erinomaisesti.


Vasaramäen koulussa viime vuosina vierailleet lukuisat opetuksen ammattilaiset eri Euroopan maista, Japanista, Australiasta ja USA:sta ovat varmasti ihmeissään tuon tutkimustuloksen nähdessään.

Vierailijat ovat poikkeuksetta pitäneet koulumme ilmapiiriä työrauhaa vahvistavana ja oppimisen kannalta suotuisana.

Onneksi noiden tutkimustulosten löytäminen ei ole helppoa. Itse ainakin yritin löytää niitä netistä aikani, mutta en siinä onnistunut.

Oman yli kolmenkymmenen virkavuoden kokemukseni mukaan työrauha ei ole koskaan ollut koulussa itsestäänselvyys. Työrauhan eteen yksittäinen opettaja on aina joutunut tekemään töitä. Laajemmin - kun puhutaan koulun työrauhasta ja sen edellytyksenä olevasta myönteisestä, toisen ihmisen huomioivasta ilmapiiristä - koko henkilökunta on aina ollut yhdessä liikkeellä. Jos näin ei ole ollut, se on heti näkynyt koulun arjessa.

Tilanne on toki muuttunut yhteiskunnallisen muutoksen myötä.


Opettajan ei enää pidä toimia yksin. Opettajan yksin toimiessa mahdollisuudet lain edellyttämään oppilaan yleiseen tukeen ovat hyvin rajalliset. Työrauhankin haasteita tulisi pohtia ratkaisukeskeisesti yhdessä kollegan kanssa.

8. ja 9. luokkien oppilaat osallistuvat aina kansalliseen hyvinvointikyselyyn. Tämän kyselyn tuloksissa on paljon hyödyllistä informaatiota, jota toivon mukaan esitellään tänä keväänä vielä Vaskun Vanhemmat ry:n Aikuisten iltakahvit -illassa.

Tämän kirjoituksen aiheen kannalta on mm. merkittävää, että väittämän "Luokassani on hyvä työrauha" kanssa pojista 66% on täysin tai samaa mieltä, mutta tytöistä vain 42%. Toki tätä yksittäistä väittämää on hyvä tarkastella yhdessä muiden opetusta ja oppimista kartoittavien väittämien kanssa. Kuitenkin - tulos antaa aihetta pohdiskeluun, johtopäätöksiin ja toimenpiteisiin.

Seuraavassa esittämäni toimenpiteet eivät ole riittävät. En edes yritä vastata tuohon haasteeseen yksin.

Lähikouluperiaate edellyttää, että ovi on avoinna erilaisille oppijoille: myös niille, joille tehostettukaan tuki ei ole riittävää, vaan joille koulun on kyettävä järjestämään erityistä tukea.

Kohtuullisen ryhmäkoon lisäksi koulu tarvitsee tätä tehtävää varten erityisopettajia kehittämään sekä perinteistä akateemisiin oppimisvaikeuksiin keskittyvää opetusta että pienryhmä- ja pienluokkaopetusta.

Toisaalta olisi nyt tärkeää selkeyttää perusopetuslain ja -asetuksen mukaista oppilaan, hänen vanhempansa ja koulun välistä vastuun- ja työnjakoa. Toisaalta olisi tärkeää tänä aikana osata tulla puolitiehen vastaan aina, kun tilanne sitä vaatii.

Koettu työrauhaongelma on usein sellainen, että sen ratkaisu edellyttäisi kaikkien luokan oppilaiden huoltajien mukaan tuloa talkoisiin.

Koulun työrauhaongelmia ei ratkaista lain koululle suomilla oppilaan ojentamiskeinoilla, joista jälki-istunto lienee tunnetuin.

Kun oppilaalle on määrätty kolmas jälki-istunto, kutsumme vanhemmat kouluun keskusteluun, jossa myös oppilas on läsnä. Odotamme paljon yhteistyöltä vanhempien kanssa. Pyrimme yhdessä löytämään hyväksyttävän tavan päästä irti jälki-istuntokierteestä tai tavan, jolla oppilas voi "hyvittää" vahingon, jonka on aiheuttanut.

Tärkeää olisi saavuttaa huoltajan luottamus koulun ehdottamille toimenpiteille tilanteissa, joissa koulun omat keinot tukea riittävästi oppilasta ovat vähäiset ja loppuun syödyt.
Joissakin tapauksissa erityiskoulu - ns. keskitetyn palvelun koulu - on tällainen koulun ehdottama toimenpide.

Jokin aika sitten näin pilapiirroksen, jossa kuvassa "ennen" huoltaja tivasi syytä oppilaan huonoon todistukseen oppilaalta itseltään, mutta kuvassa "nyt" huoltaja tivasi asiaa oppilaan opettajalta.

Oppilaan huoltajalla on oikeus olla yhteydessä kouluun ja selvittää epäselvät asiat. En näe aktiivisia vanhempia koulun työrauhan esteenä ikäänkuin sitomassa opettajien käsiä.

Toisaalta haluan sanoa, ettei koulua pidä nähdä pelkästään verovaroin ylläpidettävänä kunnallisena palveluna, jonne voi esittää reklamaation, kun palvelu ei pelaa.
Meillä asiakkuus on saamista, mutta se edellyttää myös antamista. Jokaisen tulee kantaa kortensa yhteiseen kekoon.

Vasaramäen koulun liikuntalinja lukuvuonna 2012-2013

Kuva: Taneli Hankala

Alakoulu

Alakoulun liikuntalinja alkaa kolmannelta luokalta. Tulevana lukuvuonna 2012-2013 mukaan aikoville oppilaille järjestetään valintakoe Kupittaan urheiluhallissa - katsomon takana olevalla alueella - perjantaina 10.2. klo 9.00-11.00. Varustuksena tulee olla sisäliikunta-asu ja -jalkineet. Tähän testiin on voinut ilmoittautua myös oppilas, joka haluaa pyrkiä liikuntalinjalle mukaan 4.-6. luokalta.
Tulevana lukuvuonna kaikki alakoulun 3.-6.luokkien liikuntalinjan oppilaat tullaan jakamaan opetusta varten neljään opetusryhmään. Perusliikuntaa on kaikilla ryhmillä keskimäärin kolme viikkotuntia ja sen lisäksi lisättyä liikuntaa kaksi viikkotuntia. Mahdollisesti tullaan lisäksi tarjoamaan Turun Seudun Urheiluakatemian toimesta liikuntaa vielä tuon viiden tunnin lisäksi - esimerkiksi lehtori Pertti Sahlbergin vetäminä harjoituksina. Joidenkin oppilaiden kohdalla myös oppilaan oma seura ajoittaa valmennusta koulupäivän yhteyteen.
Edellä mainitut ryhmät muodostetaan lisätyn liikunnan painotuksen mukaan. Painotuksia ovat jalkapallo, jääkiekko, tanssi ja voimistelu sekä yleisurheilu ja palloilu.
Tämän kevään aikana kaikkien alakoulun liikuntalinjan oppilaiden tulee vastata huoltajiensa kanssa kyselyyn, jolla kartoitetaan oppilaan liikuntaharrastusta, seuraa, joukkuetta tai valmennusryhmää jne. Samassa yhteydessä on oppilaan mahdollisuus esittää toivomus siitä, mihin edellä mainituista ryhmistä haluaa kuulua.
Alakoulussa liikuntalinjan oppilaita on mahdollista olla kaikissa luokka-asteiden 3.-6. luokissa.
Alakoulun liikuntalinjan käyneiden oppilaiden tulee osallistua muiden lailla valintakokeeseen pyrittäessä yläkoulun liikuntalinjalle.

Yläkoulu

Alakoulun lailla yläkoulunkaan liikuntalinjalle ei ole määritelty hyväksyttävien oppilaiden määrää. Yläkoulun liikuntalinjan oppilaat jaetaan liikunnan opetuksessa kolmeen ryhmään, jotka ovat yleisvalmennus-, tanssi- ja jalkapalloryhmä. Tänä vuonna yleisvalmennusta on erityisesti markkinoitu TuUl:n toimesta seuran omille nuorille yleisurheilijoille.
Ryhmiin hyväksyttävien oppilaiden määrä riippuu hakijoiden määrästä ja soveltuvuudesta ko. ryhmään. Puhumme edelleen liikuntalinjasta, vaikka liikunnan harrastamisen rinnalle on tullutkin vahvasti urheiluvalmennus, jota tullaan kohdistamaan osaan liikuntalinjan oppilaista yhteistyössä Turun Seudun Urheiluakatemian ja oppilaiden omien seurojen kanssa. Tämän ansiosta joidenkin oppilaiden osalta koulupäivän yhteyteen tullaan sijoittamaan valmennusta.

Liikuntalinja vaikuttaa jatkossakin yläkoulun luokkien muodostukseen, mutta todennäköisesti eri tavoin kuin mihin on totuttu. Jalkapalloryhmän oppilaat sijoitetaan varmaankin samaan luokkaan, mutta luokkaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä tulee myös muita oppilaita, koska en usko enää siihen sattumaan, että liikuntalinjalle tulee valituksi juuri sopivasti luokallinen jalkapallon harrastajia. Tanssiryhmän oppilaat varmaankin sijoitetaan samaan luokkaan. Mutta se ei ole koko luokka. Yleisvalmennusryhmän oppilaat sijoitetaan samalla johdonmukaisuudella liikunnan opetuksen ja valmennuksen mahdollistamiseksi samaan luokkaan, mutta heistä tuskin muodostuu luokkaa.
On itsestään selvää, että pyrkimys on siihen, että tyttöjä ja poikia on suunnilleen luokassa yhtä paljon.

Yläkoulun liikuntalinjan yleisvalmennukseen pyrkivien valintakoe oli 31.1. Kupittaan ureheiluhallissa. Seuraavana päivänä 1.2. oli jalkapalloryhmään pyrkiville valintakoe Poropuiston hallissa ja tanssiryhmään pyrkiville Lehmuksen yksikössä.

Tiistaina 14.2. on toinen mahdollisuus valintakokeeseen, mikäli oppilas oli sairauden takia estynyt osallistumasta varsinaiseen valintakokeeseen. Lisäksi tämä varapäivä on niitä oppilaita varten, joiden ei ollut mahdollista osallistua sekä tanssi- että jalkapalloryhmän valintakokeeseen näiden samanaikaisuuden vuoksi. Lisäksi eräille Turun ulkopuolelta tuleville hakijoille myönnetään mahdollisuus osallistua valintakokeeseen 14.2., koska on ilmeistä, että tieto valintakokeesta ei ole saavuttanut kaikkia lähikuntia.

Tommy Lindholmille

Kuva: Taneli Hankala

Hei, Tommy.

Rehellisesti - olisin tarvinnut vielä apuasi etsiessäni jalkapallolinjallemme asemaa ulkoapäin tulevien kovien odotusten ja muutospaineiden alla. Rehtorin tehtävä on pyrkiä näkemään kokonaisuus ja mikä on liikuntaa harrastavan tai urheilevan lapsen tai nuoren kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen kannalta parasta. Tämä näky on vaarassa hämärtyä, kun yrittää sovittaa koulun arkea ja "yhden asian ihmisten" kuten tässä tapauksessa jalkapallon seuraihmisten toiveita yhteen.

Tarkkaan ottaen heidän näkökulmansa on usein tuota yhtäkin asiaa - eli omaa lajia - kapeampi: se on oman organisaation näkökulma.

Kuulen paljon puhuttavan huippu-urheilun muutostyöryhmästä eli HUMUsta. Olin äskettäin itsekin menossa sitä kuuntelemaan,mutta käännyin Mauno Koivisto -keskuksen aulassa takaisin, kun huomasin olevani selvästi alipukeutunut tullessani sinne suoraan sorvin äärestä: alakoulun opettajainkokouksesta.

Ainakin se, mitä tilaisuudesta pääsi seuraavan päivän lehteen, tuki omia ajatuksiani. Lapsen ja nuoren tulisi liikkua mahdollisimman monipuolisesti, mahdollisimman pitkään ennen "viimeistä lajivalintaa" ja senkin jälkeen.

Olisi toisaan ollut hyvä olla tämä kuulemassa. Sen lisäksi olisin halunnut kuulla - olen niin perin turkulainen - että meillä täällä Turussa on ainakin joku asia tehty oikein ja hyvin pyrittäessä yhdistämään lapsen ja nuoren koulu ja liikuntaharrastus.

Vasaramäen koulun liikuntalinja on osa Turun Seudun Urheiluakatemiaa, jonka taas koen olevan osan laajempaa valtakunnallista kokonaisuutta.

Kuten Juuso Wahlsten - sinun, hänen ja minun välisessä keskustelutuokiossamme koulussa - tähdensi: yhteistyö, ammattitaito ja hyvä tahto ovat yksittäisen onnistumisen ja laajemman menestyksen avaimet.

Sen asian kyseenalaistamiselle, etteivätkö nuo peruslementit olisi olleet ennenkin osa toimintatapaamme, ei ole perusteita.

Yhteistyön käsite on tosin vaikea. Yhteistyö kun saamisen lisäksi merkitsee myös antamista - ennen kaikkea sitä.

Huomenna maanantaina 6.2. menen Lakanmaan Tommin, Sahlbergin Pertin ja Kalle Sahlstedtin - ainakin heidän - kanssaan Helsinkin valtakunnalliseen Kasva urheilijaksi -seminaariin. Seminaarissa huippututkijat, huippu-urheilijat ja valmentajat pohtivat kanssamme, mitä on hyvä lasten ja nuorten urheilu ja millainen on hyvä startti yksilölliselle urheilijan polulle. Urheilu- ja liikuntapainotteisille yläkouluille järjestetään seminaarissa erillinen osuus teemalla ”Kasva Urheilijaksi yläkoulussa”.

Niin. Olin jokseenkin paniikissa, kun tammikuun 2. päivänä ilmoitit, ettet jatka enää meillä. Mistä löytää henkilö, jolla on riittävä auktoriteetti, jalkapallo-osaaminen ja pedagoginen koulutus? Tarjolla olisi yhdeksän tuntia opetusta viikossa - viikon työjärjestykseen sijoitettuna kuin haulikolla ammuttuna...

Onnistuin kuitenkin löytämään työllesi kelpo jatkajan tälle keväälle, kun Olli Kangaslahti lupautui tehtävään.

En olisi halunnut, että poistut takavasemmalle vaivihkaa. Panoksesi Kupittaan jalkapallolinjan perustamisessa ja toiminnan vetämisessä on ollut keskeinen. Olisit ansainnut toisenlaisen lähdön. Toivon, että tilaisuutemme vielä tulee: tilaisuus huomioida tuo kaikki, mitä olet tehnyt hyväksemme.

Vasaramäen koulun puolesta

Jyrki Välimäki
rehtori