perjantai 26. lokakuuta 2012

Advanced Training on Quality - Poland, 9.-12.10.2012




Kuvassa ATOQ-kurssille osallistujia lyhyellä retkellä Varsovaan
Kuva: Constantine, Kypros


Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelma Youth in Action tarjoaa nuorille mahdollisuuden vaikuttaa omaan elinympäristöönsä, hankkia kansainvälisiä kokemuksia ja toimia yhteistyössä muiden nuorten kanssa Suomessa ja muualla Euroopassa.
Ohjelma tukee nuorten oppimista vapaa-ajalla ja arjessa. Ohjelmaan osallistumalla nuoret oppivat käytännön tekemisen ja kokemisen kautta esimerkiksi kansalaistaitoja, erilaisuuden ymmärtämistä sekä aloitteellisuutta ja itsevarmuutta.
Nuoret ovat projekteissa aktiivisia toimijoita: he osallistuvat päätöksentekoon, suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Hankkeet vahvistavat nuorten aktiivista kansalaisuutta ja osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Youth in Action -ohjelmassa on useita erilaisia toimintoja, joista yksi on ryhmätapaamiset. Urheilu- ja hyvinvointiseura Vasaran Pauke ry järjesti viime marraskuussa yhdessä kreikkalaisen nuorisoryhmän kanssa viikon kestäneen ryhmätapaamisen Ateenassa teemana "Young People in Friendly Human Cities - Athens and Turku".

Nyt olemme taas valmiit uuteen vastaavaan hankkeeseen, mikäli yhdistyksen toiminta-alueella - Vasaramäen koulussa - on riittävästi ( 10-15 ) tästä kiinnostunutta nuorta. Mielestäni erityisen hyvin seuraava ryhmätapaaminen sopii koulun nykyisten kahdeksansien luokkien oppilaille. Tavoitteena on, että itse ryhmätapaaminen toteutuu lukuvuoden 2013-2014 syyslukukaudella. Valmistelutyö on käynnistettävä kuitenkin nyt.

Sain osallistua 9.-12.10. 2012 Konstancin-Jeziornassa Varsovan liepeillä ATOQ-valmennuskurssille yhdessä parinkymmenen muun kanssa. Edustajia oli minun ja Inarista kotoisin olevan toisen suomalaisen lisäksi Virosta, Sloveniasta, Saksasta, Englannista, Italiasta, Hollannista, Puolasta, Kyprokselta, Kreikasta ja Turkista.

Osallistujille yhteistä oli se, että jokaisella oli kokemus ainakin yhden ryhmätapaamisen järjestämisestä. Kurssin tavoitteena oli tarjota mahdollisuus arvioida kriittisesti tätä kokemusta ja ryhmätapaamisen vaikutusta osallistuneisiin nuoriin. Kurssin tavoitteena oli lisäksi lisätä ymmärrystä, mitä tulee ryhmätapaamisten laadun kannalta tärkeisiin tekijöihin, kuten nuorten aktiiviseen osallistumiseen, eri osallistujatahojen aktiiviseen osallistumiseen, kulttuurien väliseen oppimiseen ja eurooppalaiseen ulottuvuuteen.

Tuntui tälläkin kertaa varsin epävarmalta kurssipaikalle mennessäni. Vaimokin vielä lähtiessä vitsaili sillä, että "youth olisi taas in action" - viitaten taannoiseen 54-vuotissyntymäpäivääni. Ajattelin, että taitaa taas olla niin että muut kurssilaiset ovat saman ikäisiä kun omat lapseni. Ja olin siinä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta oikeassa. Mutta. Unohdin sen pian kurssin käynnistyttyä ja tunsin heti saaneeni maata jalkojeni alle - olevani yksi tärkeä osa ryhmää, niinkuin jokainen muukin.

Kurssin vetäjänä toimi kolmen kokeneen non-formaalin oppimisen asiantuntijan tiimi: Anita Silva, Elizabeth Kasa ja Jo Clayes.

Minulle ATOQ-kurssi oli ad hoc. Juuri nyt tarvitsin sitä. Kaikesta oppimastani on varmasti hyötyä, kun Vasaramäen koulu valmistelee lukuvuonna 2013-2014 käynnistettävää yhdeksännen luokan jälkeistä lisäopetusta, jonka toiminnan työnimenä koulu käyttää tällä hetkellä "9+ -hanketta". Lisäopetuksessa koulu tulee mm. hyödyntämään ns. kolmannen sektorin tarjoamaa non-formaalia opetusta ja oppimista formaalin kouluoppimisen tueksi. Vasaran Pauke ry on tässä mukana.

Jyrki Välimäki
puheenjohtaja
Vasaran Pauke ry

Kuva: Constantine, Kypros

maanantai 22. lokakuuta 2012

Mitä SAS-hanke on tuonut koulumme arkeen?



Turun kouluissa kehitetään keinoja koulupäivän aktivoimiseen sekä lasten ja nuorten turvalliseen iltapäivään. Kaiken toiminnan ja toimijoiden yhteisenä tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen monin eri tavoin.
Tähän pyritään kehittämällä koulupäivän aikaista toimintaa mm. välituntien aktivoimisen, aktivoivien välineiden ja materiaalien, oppilasaktivaattori- ja kaveritoiminnan, pihaolosuhteiden jne. kehittämisen kautta.
Aktiiviseen ja osallistuvaan elämään kannustetaan ja hyvinvoinnin edellytyksiä pohditaan erilaisten tapahtumien, kampanjoiden ja oppituntien kautta.
Erityisen tärkeä osa tätä työtä monimuotoisen harrastetoiminnan synnyttäminen aamu- ja iltapäiviin.
Rahoitus kehittämistyöhön on tullut vuosina 2010-2012 pääosin Central Baltic INTERREG IV A 2007-2013 -ohjelmasta, osittain Turun kaupungilta ja muista ulkopuolisista rahoituslähteistä, kuten opetushallitukselta.

Turun ja Tallinnan yhteinen EU-rahoitteinen ”Safe and Active School Day – Well-Being Partnership” – tuttujen kesken SAS-hanke - on päättymässä tämän vuoden lopussa. Aktiivisen ja turvallisen koulupäivän rakentaminen jatkuu kuitenkin Turussa.

Lasten ja nuorten aktiivista elämäntapaa, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, 


osallisuuden tunnetta sekä näiden kautta syntyvää hyvinvointia edistetään jatkossa yhtenä valtakunnallisena Liikkuva koulu -kaupunkina.

Tiedän saavani osallistua paneelikeskusteluun hankkeen päätösseminaarissa Tallinnassa marraskuun 1. päivänä. Roolinani on tuoda keskusteluun rehtorin näkökulma kysymykseen "Mitä hanke on tuonut Vasaramäen koulun arkeen?"

SAS-hanke ja jo sitä edeltänyt turkulaisten oma Koulut liikkeelle -hanke ovat tukeneet näkemystäni siitä, että liikunnan tulee olla koko koulun asia. Koululiikunnan rinnalle ja jopa osin sen tilalle on tullut käsite koulun liikunta. Koulun liikunnalle ei riitä, että on tietty määrä liikunta-nimistä oppiainetta. Sen lisäksi tulee kehittää välituntien laatua ja kiinnittää huomiota siihen, että koulumatkat kuljetaan mahdollisimman paljon jalan tai polkupyörällä.Oppituntien ulkopuolisen aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen on ollut myös keskeistä kehitettäessä koulun liikuntaa.

Paljon oli toki tehty näiden asioiden hyväksi Vasaramäen koulussa ennen tämän hanketoiminnan käynnistymistä. Niinpä aluksi tuntui, että meillä oli paljon annettavaa hankkeelle. Olimme mm. pyrkineet rikkomaan perinteistä koulun päivärytmiä iltapäivän pikällä välitunnillamme, joka suo oppilaille vähintään puolen tunnin mittaisen ulkoilutauon.

Hankkeiden edetessä oli meidänkin hyvin pian todettava, ettei koulumme hankkeen tavoitteiden suhteen ollut läheskään valmis.

SAS-hanke on mahdollistanut monipuolisen kerhotarjottimen.Toki on syytä tähdentää, että kerhonohjaajien palkka on tullut OPM:n ja kaupungin yhteisestä hankerahoituksesta - ei EU:lta. EU-tuki on mahdollistanut kerhotoiminnan uudenlaisen koordinoinnin koulunkin tasolla. Myönteisintä mielestäni kehityksessä on ollut nykyinen pirteä ote yläkoulumme kerhotarjonnassa. Ilman tätä hankerahoitusta koulu ei viime vuosina olisi voinut juuri kerhoja tarjota. SAS-hanke on toisaalta pannut meidät pohtimaan kerhotarjontaamme ja uudistumaan tässä. Kerhotoiminta on ollut entistä tavoitteellisempaa. Keskeistä on ollut toisaalta vähän tai ei ollenkaan liikkuvien lasten ja nuorten liikkumaan saattaminen, toisaalta lasten ja nuorten sosiaalisen kompetenssin vahvistaminen.

SAS-hankkeen myötä olemme saaneet uudet välituntikorit jokaiseen luokkaan. Välituntikorit sisältävät välituntitoimintaa aktivoivia välineitä. Lisäksi hanke on tuottanut erilaisia aktivointikampanjoita, joiden avulla mm. oppilaat ovat saaneet apua siihen, miten hyödyntää välituntikorien sisältöä.

Liikunnan lisäämisen rinnalle tuli SAS-hankkeen edetessä yhä enemmän oppilaan hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvointi ja viihtyvyys kulkevat käsi kädessä. Tärkeä on kuulluksi tulemisen tunne, johon tarvitaan kuulluksi tulemisen kokemuksia ja mahdollisuus osallistua ainakin jossain määrin omaa työympäristöään koskevaan päätöksentekoon. SAS-hanke toi tähän hyviä konkreettisia työkaluja, joista aivan viimeisintä ollaan rakentamassa sosiaalisen median keinoin.

Näin hankkeen lähestyessä päätöstään hanke on hyvin vahvasti linkitetty kouluissa käynnistettyyn oppilasparlamenttitoimintaan, jollainen meilläkin on - kummassakin yksikössä omansa.

SAS-hanke on ollut kansainvälinen hanke. Se on ollut Turun ja Tallinnan yhteinen hanke. Hanke on tuonut kouluumme vierailijoita kahteenkin otteeseen Tallinnasta. Vierailujen isännöinti on aina mainio tilaisuus koululle tulla ulkopuolisten taholta arvioiduksi. Vierailijoiden välittämät kokemukset koulustamme on hyvä hyödyntää koulua kehitettäessä. Toisaalta itse olen saanut vierailla hankkeen aikana hyvin monessa Tallinnan koulussa ja saanut näistä vierailuista paljon niin henkistä kuin ihan konkreettistakin tuomista omaan kouluumme.

Olemme varmasti mielellämme mukana valtakunnallisessa Liikkuva koulu -hankkeessa, jossa Turku aikoo siis olla mukana Liikkuva koulu -kaupunkina.

 





perjantai 5. lokakuuta 2012

Syntymäpäivänä





Tänään on lokakuun 5. päivä. Ties' kuinka mones syntymäpäiväni. Ei auta laskea: ensi viikolla osallistun EU:n Youth in Action -ohjelman koulutukseen Varsovassa. Muut ovat varmaankin omien lasteni ikäisiä, mutta yritän löytää paikkani ryhmässä.

Ryhmä pikkurehtoreita tuli tapaamaan minua klo 11.55. Oli kravattia ja kauluspaitaa. Jollakin oli asiamiessalkku. Olipa joku kotonaan isänsä kanssa tehnyt oivan rehtorinaamarin kuvastani.  Vierailuun työhuoneessani oli tosissaan paneuduttu.

Sain lämpimät onnen toivotukset.

Olihan siinä varmaan Assi-opettajalla - oppilasparlamenttimme ohjaajalla - sormensa pelissä, mutta jotenkin tuntui, että pikkurehtorit olivat asialla muutoinkin kuin vain Assin tai jakamieni tikkareiden ansiosta.

Minulle tuli hyvä mieli.