Hyvät Vasaramäen koulun seitsemänsien, kahdeksansien ja yhdeksänsien luokkien oppilaat.

Englantilainen rehtori vietti vapun jälkeen muutaman päivän Lehmuksen yksikössä varjostaen minua yrittäen saada selville, mikä on maailman parhaan koulun – niinhän suomalainen koulu on rankattu – salaisuus.

Eilen hain postista kirjatun kirjeen. Se oli Englannista. Siinä oli kiitoskirje tuolta kollegaltani ja jalkapalloseura Colchester United FC:n huivi. Olin otettu. Colchester United pelaa Englannin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. Päättyneellä kaudella se oli 20. kahdenkymmenen neljän  joukkueen sarjassa. Kotipeleihinsä se näytti keränneen keskimäärin 4000-5000 katsojaa.

Päätin laittaa huivin joksikin aikaa Opelini takaikkunalle. Niinhän ihmiset tekevät, kun haluavat ”tunnustaa väriä”.

Samassa autokatoksessa – naapurini bemarissa – on takaikkunalla Bayern Münchenin huivi ja pari seuran lippalakkia.

Mitä järkeä on liputtaa Colchester Unitedin puolesta, kun netistä saisi viikossa Bayernin huivin? Onhan selvää, että Bayern München on parempi kuin Colchester United.

Vai onko sittenkään? Asia ei ole ihan selvä – ei ainakaan, jos mielipidettä kysytään tuolta tuntemaan oppimaltani englantilaiselta rehtorilta. Tai 5862 katsojalta, jotka olivat todistamassa seuran viimeistä sarjasijoituksen kannalta ilmeisen merkityksetöntä kotiottelua Shrewsburyä vastaan.

Urheiluun liittyy ranking, sarjataulukot ja pistepörssit. Niiden perusteella tehdyt johtopäätökset saattavat olla hyvinkin vääriä.  Em. kahden seuran menestystä mitatteassa tulee esimerkiksi huomioida tilanne kauteen lähdettäessä ja kuinka paljon on käytössä rahaa.

Vielä huonommin ranking sopii koulujen vertailuun.

Lukuvuosi on taas päättymässä.

Huomenna lauantaina lukuvuoden 190 päivää on takana. Niin monta päivää – poissaolopäiväsi toki pois lukien – olet taas käynyt koulua.

Toivottavasti hyvää koulua.

Mitä mieltä sinä olet koulustasi?

Oletko tyytyväinen?

Tyytyväisyys on opittu tapa, hankittu taito. Se ei ilmaannu pudotessasi juuri oikeiden olosuhteiden keskelle.

Koulun muodostavat sen voimavarat: koulun oppilaat ja koulun aikuiset työntekijät. Kaikkea muuta voi kutsua koulun olosuhteiksi, joille ei aina voi mitään.

Siis kuitenkin itse vaikutat eniten siihen, viihdytkö täällä koulussa, teetkö työtä edellytystesi mukaisesti työn iloa kokien. Samalla sinun on muistettava, että se, mitä sanot ja teet ja miten toimit, on sangen merkityksellistä meille muille.

Hyvät 7.-8. luokkien oppilaat. Lukuvuoden päättymisen yhteydessä huomenna saatte lukuvuositodistuksen.

Jos todistuksesi arvosanat eivät vastaa sitä, mihin sinulla olisi mahdollisuus, muistutan, elokuussa alkaa taas uusi mahdollisuus. Me koulun aikuiset olemme valmiit tukemaan sinua, mutta emme voi tehdä asioita puolestasi.

Hyvät  yhdeksänsien luokkien oppilaat. Te saatte huomenna peruskoulun päättötodistuksen. Minulla on ilo ja kunnia olla siinä tilaisuudessa läsnä.

Tulevan illan käytän pohtiakseni, mitä teille siinä tilaisuudessa sanon.

Tämä on kaikille teille - koko Vasaramäen yläkoululle: Kiitos kuluneesta lukuvuodesta. On ollut hienoa olla Vasaramäen koulun rehtori tänäkin lukuvuonna. Hyvää kesää.

Rehtorin puhe yläkoulun kevätjuhlassa Syreenikujan yksikössä perjantaina 31.5.2013

 

Hyvät Vasaramäen koulun Syreenikujan yksikön ja Kerttulin lukion Kupittaan yksikön työntekijät.

Kupittaan Yhteiskoulu perustettiin vuonna 1956 Turun Uusi Yhteiskoulu -nimisenä oppikouluna tyydyttämään suurten ikäluokkien koulutarvetta. Koulutalo Vasaramäen kaupunginosaan valmistui vuonna 1957. Ensimmäiset ylioppilaansa KYK sai vuonna 1963.


Peruskouluun siirtymisen myötä 1970-luvulla eriytyivät toisistaan Kupittaan koulu ja Kupittaan lukio, joskin kummankin koulun toiminta jatkui yhteisissä tiloissa, yhteisen henkilökunnan voimin – osittain opettajienkin opettaessa kummassakin koulussa.

4.4. 2009 Vasaramäen ja Kupittaan koulut yhdistettiin kehittämään ja toteuttamaan yhtenäistä perusope-tusta. Kupittaan koulukiinteistöä alettiin Vasaramäen koulun toiminnan osalta kutsua Syreenikujan yksiköksi.

Samoihin aikoihin käynnistettiin suunnitelmat Kupittaan ja Aurajoen lukioiden yhdistämiseksi. Käytännön ratkaisuksi löydettiin Kerttulin kansakoulu, josta tulisi muutostöiden jälkeen Kerttulin lukio.

Olemme nyt kokonaisen lukuvuoden eläneet tilanteessa, jossa Kupittaan lukio on lakkautettu ja tätä Kupittaan koulukiinteistöä on Vasaramäen koulun Syreenikujan yksikön kanssa jakanut Kerttulin lukion Kupittaan yksikkö.

Lukuvuosi 2012-2013 on ihan muutamaa päivää vaille valmis. Tämä tilaisuus - koko henkilöstö kutsuttuna yhteen – on jokakeväinen traditio, mutta tällä kertaa tästä tilaisuudesta tekee poikkeuksellisen ainutkertaisen tietoisuus siitä, että viimeisen kerran kokoonnumme työn merkeissä yhteen: yläkoulun ja lukion henkilöstö.

Tähän lukuvuoteen lähtiessämme me Vasaramäen koulun opettajat pohdimme Kakskerran Sinapissa, miten me käytännössä edistäisimme edellisenä keväänä sopimiamme yhteisiä tavoitteitamme: oppilaiden osallistamista, yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kehittämistä, it-osaamisen lisäämistä ja hyvinvointia.
Vaikka tavoitteitten tarkasteluun sen jälkeen ei koulun johdon toimesta riittävästi ole pystytty järjestämään aikaa, uskallan kyllä omana näkemyksenäni sanoa meidän kehittyneen kaikilla mainitsemillani osa-alueilla.


Oppilasparlamentti on ollut aktiivinen ja tuonut kummankin yksikön arkeen ehdotuksia toimiviksi käytän-teiksi. Tukioppilaat ovat olleet aktiivisia ja toiminta on ollut hyvin johdettua.

Yleisen tuen kehittäminen luokkaopetustilanteessa on valtava haaste. Tehostetun ja erityisen tuen järjestelyt ovat sittenkin helpommin järjestettävissä, jos kohta vakavasti käyttäytymisellään oirehtivaa nuorta on kovin vaikea integroida yleisopetuksen kouluun. Pienryhmäopettajien ja laaja-alaisen erityisopettajan työnjakoa kehitettäessä ollaan hyvällä tiellä – palaset alkavat loksahtaa paikoilleen.

It-osaamisen kehittämistavoite on näkynyt vähintäänkin siinä, että huolimatta prosentin säästötavoitteesta opettajia on rohkaistu osallistumaan erilaisiin TOP-keskuksen järjestämiin koulutuksiin ja työpajoihin.

Hyvinvoinnin edistäminen on sangen monisyinen tavoite. Koulussa oppilaiden hyvinvointi edistää koulun aikuisten hyvinvointia ja koulun aikuisten hyvinvointi edistää oppilaiden hyvinvointia. Yksittäiset hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät tapahtumat ovat olleet hyviä, mutta kaikkein tärkeintä on kuitenkin työn hyvä organisointi, osallisuuden tunne, tasapuolisuus, oikein mitoitetut tavoitteet, riittävät haasteet ja hyvä järjestys.
Noiden hyvinvoinnin edellytysten saavuttamiseksi ei tämä lukuvuosi kaikilta osin riittänyt. Tarvitaan ainakin tuo tuleva, jonka suunnittelu on vielä kesken.

Paljon on ehditty jo yhdessä sopia. Tavoitteemme ovat yhteisten sopimusten laatiminen ja niistä kiinnipitäminen, hyvät käytöstavat ja arvioinnin kehittäminen. Näiden suhteen saavuttamamme edistys lisää taatusti hyvinvointia.

Hyvät Opettajat. Hyvä muu henkilökunta.
Kiitoksia kuluneesta lukuvuodesta. Voimia jäljellä oleviin tämän lukuvuoden työpäiviinne. Hyvää kesää!


Kupittaan koulutalossa tiistaina 28.5.2013


Jyrki Välimäki, rehtori