perjantai 30. toukokuuta 2014

Vasaramäen alakoulun pojat vastaan FC Inter





Kuva: Jyrki Rauhaniemi

Tänään perjantaina 30.5.2014 pelattiin Vasaramäen tekonurmella jalkapallo-ottelu Vasaramäen alakoulun poikien joukkueen ja FC Interin Veikkausliigajoukkueen välillä.

Joukkueemme oli koottu 4.-6. vuosiluokilta.

Ottelusta kehkeytyi hieno tapahtuma loistavine kuuluttajineen ja tauko-ohjelmineen.

Sydämellinen kiitos FC Interille, joka tuli tapahtumaan parhaalla kokoonpanolla, jonka seuran nyt oli mahdollista saada jalkeille.

Sydämellinen kiitos myös erotuomarille, Timo "Tinke" Vihersaarelle.

Koska kuvat kertovat useinmiten enemmän kuin tuhannet sanat, toivon lukijoiden katsovan koosteen tapahtumasta osoitteesta


http://www.youtube.com/watch?v=aYAs-SAUwBs&feature=youtu.be

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Annin ja Fadumon tarina





TARINAN LÄHTÖKOHTA


Hankkeen lähtökohtana on suomalaisten nuorten parissa varsin yleinen tapa suhtautua kouluun itsestäänselvyytenä.
Itsensä haastaminen on monille vierasta, mikä johtaa alisuoriutumiseen ja rajaa mahdollisuuksia jatko-opintoihin.
Toinen lähtökohta hankkeelle on Vasaramäen koulun Syreenikujan yksikön mahdollisuudet hyödyntää monikulttuurisuutensa, mikä edellyttää tietoisia toimenpiteitä. Monikulttuurisuutta ei koulun arjessa kyetä riittävästi näkemään mahdollisuutena.

Hanke on Annin ja Fadumon yhden päivän tarina. Anni on turkulaisen Vasaramäen yläkoulun oppilas ja Fadumo käy koulua Somalimaan Suomi-kylässä. Elokuvan keinoin tuodaan esille näiden kahden – toisiinsa nähden täysin erilaisen – kulttuurin ja sitä edustavan koulun elämää. Turkulaisen Vasaramäen koulun ja Somalimaan ja sen Suomi-kylän nuoret saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden ystävyyssuhteen luomiseen erilaisesta ympäristöstä tulevien, erilaisista sosio-ekonomisista lähtökohdista ponnistavien ja eri uskontoa edustavien nuorten kanssa.








HANKKEEN TAVOITTEET


Tavoitteenamme tässä hankkeessa on tasavertainen kehityskumppanuus, joka lisää tietämystä ja ennen kaikkea
ymmärrystä siitä, mitä koulutus ihmisoikeutena merkitsee.
Tähän tavoitteeseen pyrkiessään hanke hyödyntää mm. seuraavia näkökulmia:
- nuorten ja heidän opettajiensa osallisuuden vahvistaminen,
- sukupuolten tasa-arvo ja
- taloudellisesti heikommassa asemassa olevien koulutus.





 KÄYTETYT TYÖTAVAT


Oppimistavoitteet voidaan jakaa kolmen H:n mukaan: heart, head and hands. ”Heart” on asenne, ”head” on
tiedolliset tavoitteet ja ”hands” on taidot.

HEART, SYDÄN
- koulutuksen arvostuksen vahvistaminen
- omien voimavarojen, mahdollisuuksien löytäminen – itsensä haastaminen
- erilaisuuden ymmärtäminen

HEAD, PÄÄ
- tietämyksen lisääminen kumppaniosapuolen kulttuurista ja olosuhteista
- tutustutaan elokuvan kerrontaan, puhutaan elokuvan rakenteesta ja elokuvaharjoitusten kautta edetään
elokuvan tekoon

HANDS, KÄDET
- informaatioteknologian käyttöön liittyvät taidot, kuten esim. yhteydenpito kumppaniin Skypen välityksellä
- kameran ja muun elokuvan tekoon tarvittavan välineistön käyttötaito


TULOKSET


Hanke on tuottanut konkreettisesti elokuvan hyödynnettäväksi kouluissa toteuttavassa globaalikasvatuksessa.

Elokuvan teossa päädyttiin lopulta dokumenttielokuvaan. Elokuvan tuotannossa mukana olleen kahdeksansien luokkien kuvaviestinnän ryhmän oppiminen on havaittavissa tarinan edetessä kohti elokuvan loppua. Annin henkinen kasvu kuvastaa koko ryhmän kasvua.

Elokuvaa täydennetään ryhmän toimesta vielä lehtisellä, jossa kuvataan prosessia ja johon kootaan tärkeää taustatietoa. Tämä on tärkeää elokuvan hyödyntämisen kannalta.

Oppimista ja kasvua on ohjannut opettaja Hanna Moilanen.




KESKUSTELUA


Meillä on monet asiat hyvin. Pidämme niitä kuitenkin itsestään selvinä. Meidän on usein helpompi arvostella kuin arvostaa.
Tämä elokuva pakottaa meidät pohtimaan elämän arvoja.

Mikä on ihmisenä olemisessa kaikkein tärkeintä? Mikä on ihmiselle tärkeintä? Mikä tekee ihmisestä onnellisen?

YHTEENVETOA


Annin ja Fadumon tarina –elokuvan ja siihen liittyvän taustamateriaalin levitys tullaan tekemään mahdollisimman helpoksi ja materiaalin on tarkoitus olla kaikkien saatavilla internetissä.

Yhteistyössä YLEn kanssa suunnittelemme tarinalle jatkoa. Annin ja Fadumon tarina -elokuvassa Vasaramäen koulun oppilas Nasir – jonka juuret ovat Somalimaassa – oli ensimmäistä kertaa Afrikassa. Tästä avautui odottamaton näkökulma, jota haluaisimme laajentaa. Meillä on paljon suomalaisia oppilaita, joiden juuret ovat Suomen ulkopuolella – usein hyvin kaukanakin.




YHTEISTYÖSSÄ KANSSAMME


·         TS-yhtymä
·         Vaskun Vanhemmat ry – Vasaramäen koulun vanhempainyhdistys
·         Vasaramäen koulun Syreenikujan yksikön oppilasparlamentti
·         Wali Hashi, freelance toimittaja 

Elokuvamme lähes lopullisen version voitte katsoa osoitteesta http://www.youtube.com/watch?v=3oTNcsle7LY






60-vuotias Vasaramäen koulu entisen oppilaan silmin


Kuvassa edeltäjäni, rehtori Markku Vähä-Mäkilä, saapuu Vasaramäen koulun Lehmuksen yksikön juhlasaliin perjantaina 4.4.2014.

Olimme juhlineet koulumme 60-vuotissyntymäpäivää kahtena edellisenä iltana yhdessä vanhempainyhdistyksemme kanssa. Vanhempainyhdistyksemme täytti tänä keväänä 20 vuotta.

Perjantaina 4.4.   meillä oli Avoimet Ovet. Saimme paljon vieraita - enimmäkseen koulumme entisiä oppilaita.

Klo 10 kokoonnuimme juhlasaliin Päivän Pysäykseen.


Tuntui, että juhlamme olivat vieneet voimani siinä määrin, että jouduin yleisön eteen ilman selkeää kuvaa siitä, mitä tuleman piti.



Pian viisi vuotta vanhan yhtenäiskoulun logossa on lehmuksen ja syreenin lehti. Toimimme kahdessa yksikössä. 60 täyttävää Vasaramäen koulutaloa kutsumme Lehmukseksi ja lähes yhtä vanhaa Kupittaan koulutaloa kutsumme Syreeniksi.
Lisäksi logossamme on kahden lapsen hahmot käsi kädessä. Isompi ja pienempi oppilas. Yhtenäiskoulussa pienet ja isot tekevät työtä yhdessä.




OPPA eli oppilasparlamentti oli valmistellut kysymyksiä Vasaramäen koulun alkuperäisille opettajille Eila Mannoselle ja Terttu Petterssonille sekä rehtori Markku Vähä-Mäkilälle. Heidän kanssaan kysymyksiin vastaili kouluun ensimmäisenä vuonna 1953 ilmoittautunut oppilas, Matti Rantanen.



Koko alakoulun väki seurasi haastattelua kiinnostuneena. Oivallinen tilaisuus oppia, millainen koulumme oli 50-luvulla!



Vasta äskettäin peruskorjattuun saliimme ja sen aulaan oli saapunut suuri joukko Avoimien Ovien vierailijoita.

Eläkkeellä oleva koulutoimenjohtaja Jaakko Lavaste näki tavassani puhua ja tavassani toimia jotain samaa kuin Markku Vähä-Mäkilän tavassa puhua ja toimia. 

Se tuntui erityisen hyvältä.

Päivän Pysäyksestä tuli juhla - ilman käsikirjoitustakin.

Nämä kuvat on ottanut koulumme entinen oppilas Jarmo Ilola, joka toimitti suuren määrän perjantaina 4.4. ottamiaan kuvia minulle viime viikolla.  Kiitos, Jarmo.